(atlanticfilm.fi)
Joulukuusta lähtien minulla on seisonut kirjahyllyssä tämä epookkielokuvien boksin, jonka hankin itselleni joululahjaksi. Kauan sitä tuli harkittua, sillä lähes 30€ hinta tuntui korkealta, kun yleensä tulee elokuvat hankittua ale-laareista tai kirpputoreilta, mutta nyt kun olen lopulta päässyt elokuvia katselemaan olen aivan tyytyväinen ostokseen. Boksi sisältää 8 elokuvaa, joista ensimmäisenä katsottavaksi valikoitui Viattomuuden ajan kirjoittaja Edith Wartonsin The Buccaneers Viattomat valloittajat.
(discshop.fi)
Elokuva kertoo neljästä amerikkalaisesta tytöstä joilla on vaikeuksia päästää osaksi New Yorkin yläluokkaa, heidän "uuden rahan" taustansa vuoksi. Tytöt lähtevät kotiopettajattaren ehdotuksen mukaisesti Englantiin viettämään huvikautta, joka avaisi ovia sitten myös New Yorkissa. Tytöistä kukin kuitenkin avioituu Englannin aristokraattiin kuuluvien herrasmiesten kanssa, vaikkakin tytöistä nuorimmainen tuntuu nappaavan heistä parhaimman: komean ja erittäin varakkaan Trevennickin herttuan. Pian tytöt kuitenkin huomaavat, että Englantilaiset yläluokan miehet eivät ole sitä miltä näyttävät ja elämä sitä mitä tytöt odottivat.
Minulla odotukset jotenkin olivat kai liian korkealla, mutta koska usein katson näitä elokuvia juuri puvustuksen vuoksi, niin koin pienoisen pettymyksen. Elokuvassa oli hienoja 1870-1890 -luvuille sijoittuvia naisten ja miesten asuja. Tokikin elokuva kertoi enemmän elämästä ja arjesta, joten juuri niitä ihanimpia tanssiaisasuja ei voinutkaan olla niin paljon. Muutoin elokuva oli ihan miellyttävä, mutta ei boksin parhaimmistoa. Toisena elokuvana katsoinkin sitten Anne Brontën romaaniin perustuvan Wildfell Hallin asukas.
(discshop.fi)
Wildfellin linnaan jonka on annettu jo kauan rapistua, mutta eräänä päivänä kyläläisten yllätykseksi linna saa uuden vuokralaisen, salaperäisen leskivaimon, Helen Grahamin ja hänen poikansa Arthurin. Rouva pyrkii etäännyttämään itsensä kaikista kylässä, mutta joutuu juuri tästä syystä ihmisten puheiden kohteeksi. Varsinkin, kun hänen luonaan vierailevat kaksi miesnaapuria: herrasmies ja maanviljelijä. Lopulta myös rouvan salaisuuden on pakko selvitä...
Tämä elokuva oli synkähkö ja jätti hieman surullisen pohjavireen. Elokuva oli katsottava, mutta minua ei oikein sytyttänyt. Vaikka miespääroolin esittäjä olikin symppis. Kolmas elokuva olikin aivan päinvastainen. Anthony Trollopen romaaniin perustuva Elomme päivät (The way we live now).
(filmaffinity.com)
Elokuvan juoni rakentuu Augustus Melmotte nimisen city rahoittajan ympärille joka yhtä salaperäinen, kuin hänen liiketoimensakkin. Hyvin pian pitkästyneet aristokraatit ovat valmiita sijoittamaan rahansa hänen "loistavaan" liiketoimeensa josta kukaan ei oikein tiedä mitään. Melmotten lähipiirissä pyörivät mukana myös kieltäosaamaton vaimo ja rakkautta kaipaava tytär. Melmottea ympäröi kehä höynäytettäviä aristokraatteja, juonitteleva leskirouva ja nousukas liikemies jotka kaikki yrittävät saada osansa taloudellisesta kakusta.
Tässä elokuvassa näkyi jo hyvin erilaisia pukuja ja elokuva oli muutenkin hyvin viihdyttävä. Hienon roolisuorituksen A. Melmottena teki David Suchet joka parhaiten kai tunnetaan Agatha Christien Hercule Poirona. Tuntui jopa hetken oudolta, kun oli tottunut näkemään näyttelijän hienostuneen herrasmiehen roolissa ja nyt sitten lähes päin vastaisessa roolissa.
Toinen hienoa työtä tehnyt näyttelijä oli Melmotten rakkautta ja hyväksyntää kipeästi kaipaava tytär (Shirley Henderson) joka sai ikäväkseen huomata olevansa vain kävelevä omaisuus. Omalla tavallaan jopa näyttelijän erikoinen ääni sopi roolihahmolle. Ja vaikka kyseessä ei ollutkaan varsinainen komedia, niin kyllä elokuvaa katsellessa sai nauraa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti